Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea, ja vastaukset osoittavat leikkausten vaikutusten olevan laajoja ja vakavia. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan.
Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty kokonaan. Lapissa 80 prosenttia vastanneista järjestöistä raportoi toimintojen supistuneen tai keskeytyneen. Pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.
Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – kuten vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.
Avustusleikkaukset vaikuttavat erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla.